Jakso 63
Rahoituskierros-podcastin vieraana on Granarium Technologiesin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Paula Viinamäki. Granarium on VTT tutkimuksesta syntynyt deep tech -yhtiö, joka kehittää täysin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia superkondensaattoreita eli tehovarastoja.
Kesäkuussa 2026 Granarium julkisti yli miljoonan euron rahoituskierroksen, johon osallistuivat muun muassa BSV Ventures, Beamline sekä suomalaisia ja baltialaisia enkelisijoittajia.
Kierroksen taustalla oli kuitenkin poikkeuksellisen pitkä matka. Paula oli aloittanut teknologian kaupallistamisen jo vuonna 2021, sijoittajakeskusteluja oli käyty vuosia ja vuonna 2024 rahoituskierros oli jo näyttänyt onnistuvan, mutta ei toteutunutkaan.
Jaksossa keskustellaan siitä, miten tutkimuksesta rakennetaan sijoituskelpoinen yritys, miksi teknologian lisäksi pitää todistaa markkinan olemassaolo ja miten founder pitää uskonsa yllä, kun rahoituksen saaminen viivästyy vuodesta toiseen.
Nokia, yrittäjyys ja ensimmäisen startupin epäonnistuminen
Paulan yrittäjätausta on monipuolinen. Hän työskenteli parikymmentä vuotta Nokialla ja Microsoftilla muun muassa tuotehallinnassa ja innovaatiotoiminnassa. Viimeiset viisi vuotta hän johti Forward Labs -innovaatiotoimintaa, jossa sai rakentaa uusia tuotteita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Kun Microsoft lopetti tuotekehitystä Suomessa, Paula kieltäytyi mahdollisuudesta muuttaa Seattleen ja päätti ryhtyä yrittäjäksi.
Ensimmäinen startup oli Duuers, joka kehitti tarjousten tekemiseen tarkoitettua ohjelmistoa. Yhtiö eteni hyvin, sai asiakkaita ja voitti vuoden 2019 Arctic15-tapahtuman sijoituskilpailun, jonka palkintona oli 250 000 euron sijoitus.
Paula kertoo voiton taustalla olleen ennen kaikkea periksiantamattomuus. Hän ei tyytynyt pitämään pitchiä, vaan hakeutui keskustelemaan sijoittajien kanssa ymmärtääkseen, mitä nämä ajattelivat yhtiöstä ja mitä pitäisi kehittää.
Menestys ei kuitenkaan riittänyt.
Duuers oli suunnitellut seuraavan kehitysvaiheensa osittain Business Finlandin rahoituksen varaan, mutta rahoituspäätös oli kielteinen. Samalla yhtiö käytti jo keräämäänsä pääomaa tuotekehitykseen ja tarvitsi uutta rahoitusta.
Paula löysi lupaavan kumppanin, jonka kanssa yhteistyö oli käytännössä allekirjoitusta vaille valmis. Sitten tuli koronapandemia, ja kumppani vetäytyi.
Viiden vuoden yrittämisen, lomautusten ja perustajien palkattomien jaksojen jälkeen tiimi päätti lopettaa.
Päätös oli Paulalle vaikea. Hän pohti pitkään, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa. Samalla hän kuitenkin ymmärsi, että startupin jatkaminen edellyttää koko perustajatiimin yhteistä tahtoa.
Kokemus opetti jotain, mikä toistui myöhemmin Granariumissa. Lupaavalta näyttävä rahoitus ei ole varmaa ennen kuin sopimukset on allekirjoitettu ja rahat ovat tilillä.
VTT arkistosta löytyi uuden yrityksen alku
Granariumin teknologian juuret ulottuvat vuoteen 2014, jolloin VTT tutkijat Otto-Ville Kaukoniemi ja Vesa Kunnari olivat kehittäneet sen perustana olevan innovaation. Rahoitushanke ei silloin edennyt suunnitellusti, ja teknologia jäi odottamaan parempaa ajankohtaa.
Vuonna 2021 Paula aloitti VTT LaunchPadissa teknologian kaupallistamisen. Hänen tehtävänsä oli selvittää, voisiko tutkimustuloksesta rakentaa kansainvälisen liiketoiminnan.
Lähtökohtana oli poikkeuksellisen kiinnostava ratkaisu, superkondensaattori, jonka valmistuksessa käytetään sellua, hiiltä ja vettä.
Perinteisiin superkondensaattoreihin verrattuna Granariumin tavoitteena on yksinkertaistaa tuotantoprosessia merkittävästi. Yhtiön oman arvion mukaan tuotantoinvestointi voisi olla jopa 80 prosenttia pienempi kuin perinteisillä ratkaisuilla.
Samalla raaka-aineet ovat uusiutuvia, eikä valmistus edellytä kaivostoiminnasta saatavia materiaaleja tai helposti syttyviä kemikaaleja.
Alkuperäinen teknologia oli kuitenkin vasta lähtöpiste.
Viisi vuotta teknologian ja markkinan kehittämistä
Granariumin kaupallistamismatka osoittaa hyvin, ettei deep tech -startupin rakentamisessa riitä teknologian toimivuus.
Vuonna 2021 kehitystyö alkoi pienestä, sormipariston kokoisesta prototyypistä. Ensimmäiset kaupalliset suunnitelmat tähtäsivät huomattavasti suurempiin energiavarastoratkaisuihin, jopa merikonttiluokkaan.
Vuosien aikana sekä tuotteen koko että tavoiteltava markkina muuttuivat.
Granarium ei lopulta lähtenyt kilpailemaan akkujen kanssa pitkäaikaisesta energian varastoinnista, vaan keskittyi erittäin nopeaan tehonsyöttöön. Superkondensaattori soveltuu millisekunneista sekunteihin kestävien tehopiikkien ja sähköhäiriöiden hallintaan.
Tämä avasi uusia käyttökohteita esimerkiksi jatkuvatoimisessa teollisuudessa, automaatiossa, datakeskuksissa ja sähköverkon häiriöiden hallinnassa.
Paula kertoo, kuinka Vaasan EnergyWeek-tapahtumissa suhtautuminen teknologiaan muuttui vuosien aikana. Aluksi superkondensaattorit eivät juuri herättäneet kiinnostusta. Myöhemmin kalenteri täyttyi asiakas- ja kumppanitapaamisista.
Samaan aikaan yhtiö rakensi yhteyksiä muun muassa Fingridiin ymmärtääkseen markkinan teknisiä vaatimuksia ja kehityssuuntaa.
Tämä oli osa sijoituskelpoisuuden rakentamista. Teknologian kehityksen lisäksi piti osoittaa, että sille löytyy asiakkaat, käyttökohteet ja riittävän suuri markkina.
Vuoden 2024 rahoituskierros kariutui
Vuonna 2024 Granarium oli edennyt teknologian kypsyydessä noin TRL 4,5 -tasolle. Teknologiasta oli näyttöä, sijoittajakeskusteluja oli käyty laajasti ja tiimi uskoi rahoituksen olevan järjestymässä.
Rahoitus ei kuitenkaan toteutunut.
Yksi sijoittajien keskeisistä epäilyistä oli markkinan koko. Oliko superkondensaattoreissa kyse kiinnostavasta mutta pienestä niche-markkinasta vai teknologiasta, jonka ympärille voisi rakentaa suuren kansainvälisen yrityksen?
Samaan aikaan energiamarkkina muuttui. Aiemmin vahvasti kiinnostanut vastuullisuusteema ei enää yksin riittänyt vakuuttamaan sijoittajia.
Vuoden 2024 epäonnistuminen oli Granariumille erityisen hankala, koska yhtiön spin-out VTTä edellytti riittävää rahoitusta. Ilman sitä seuraavaan vaiheeseen siirtyminen ei ollut mahdollista.
Paula jatkoi kuitenkin sijoittajien, asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden tapaamista. Samalla rakennettiin aiesopimuksia ja konkretisoitiin sitä, miten teknologia vietäisiin markkinoille.
BSV Ventures löytyi tapahtumasta, vaikka pitchaamaan ei päässyt
Granariumin rahoituskierroksen ratkaiseva sijoittajakontakti syntyi A-Gridin tapahtumassa vuonna 2024.
Paula halusi mukaan pitchaamaan, mutta ilmoittautuminen oli jo sulkeutunut. Hän onnistui kuitenkin saamaan tapahtumasta esittelypöydän.
Siellä hän ja Otto-Ville pääsivät keskustelemaan BSV Venturesin kanssa.
Yhteys syveni VTT LaunchPadin tapahtumassa ja johti myöhemmin osallistumiseen Baltic Sandboxin ohjelmaan. BSV:n kautta avautui myös uusia sijoittajakontakteja.
FiBANin pitchaustilaisuudesta mukaan tuli Antti Tarakkamäki, josta muodostui suomalaisen enkelisijoittajaryhmän keskeinen henkilö.
Myöhemmin Paula osallistui Tallinnassa Latitude59-startupkilpailuun ja voitti sen. Voitto oli merkittävä saavutus erityisesti siksi, että Granarium kilpaili fyysisellä energiateknologialla monien ohjelmistopohjaisten startupien joukossa.
Lopullinen kierros rakentui vähitellen BSV Venturesin, Beamlinen sekä FiBANin, EstBANin ja LatBANin verkostoista tulleiden sijoittajien ympärille.
Miksi rahoitus kerättiin kahdessa erässä?
Granariumin rahoitus järjestettiin kahdessa vaiheessa. Ensin lukittiin 800 000 euroa keväällä 2026, ja kierroksen loppuosa koottiin myöhemmin.
Päätöksellä oli huomattava käytännön merkitys.
Ensimmäisen erän ansiosta Granarium pääsi irtautumaan VTT:ltä ja tekemään pilottilaitoksen edellyttämiä laitetilauksia jo ennen kesälomia.
Jos koko kierroksen valmistumista olisi odotettu, ensimmäinen pilotti olisi voinut viivästyä merkittävästi.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei rahoituskierroksen onnistumista mitata vain kerätyllä rahalla. Myös rahoituksen ajoitus suhteessa yrityksen tavoitteisiin voi ratkaista paljon.
Sijoittaja haluaa nähdä muutakin kuin vastuullisuutta
Granariumissa sijoittajille piti osoittaa ennen kaikkea teknologian uskottavuus ja kaupallinen potentiaali.
TRL 5 -taso tarkoitti, että teknologiaa oli validoitu, immateriaalioikeudet olivat olemassa ja valmistusprosessia sekä materiaaleja oli kehitetty eteenpäin. Seuraava askel oli toiminnan osoittaminen pilottilaitoksessa.
Paula tiivistää sijoittajien arviointijärjestyksen osuvasti. Ensin suorituskyky, toisena hinta, kolmantena turvallisuus ja vasta neljäntenä vastuullisuus.
Vastuullisuus on Granariumin teknologiaan sisäänrakennettu ominaisuus, mutta yksin se ei riitä perustelemaan sijoitusta.
Yhtiön pitää pystyä osoittamaan myös, että teknologia toimii kilpailukykyisesti, sen valmistaminen on taloudellisesti järkevää ja markkina on riittävän suuri.
Erityisesti lupaus huomattavasti pienemmistä tuotantoinvestoinneista vaatii uskottavan suunnitelman siitä, miten teknologia voidaan skaalata laboratoriosta teolliseen valmistukseen.
Seuraava tavoite: ensimmäinen kaupallinen pilotti
Vuoden 2026 rahoituksella Granarium tähtää tuotantoprosessin validointiin pilottilaitoksessa ja ensimmäisen kaupallisen tuotteen valmistamiseen.
Tavoitteena on myös osoittaa tuotteen toimivuus todellisessa käyttöympäristössä yhdessä asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden kanssa.
Haastatteluhetkellä ensimmäisen pilotin tavoitteena oli joulukuu 2026.
Samalla yhtiö valmistelee seuraavaa kasvuvaihetta, jossa tuotantokapasiteettia kasvatetaan. Tuleva rahoitus voi koostua pääomasijoitusten lisäksi Business Finlandin ja EU avustuksista sekä lainarahoituksesta.
Paula korostaa vaiheittaista etenemistä. Tarkoitus ei ole hypätä suoraan valtaviin tehdasinvestointeihin, vaan edetä hallittavissa olevilla investoinneilla ja hyödyntää myös omistusta laimentamatonta rahoitusta.
Paulan tärkeimmät opit rahoituskierroksista
Paulan ensimmäinen neuvo muille foundereille on tehdä kotityöt kunnolla.
Sijoittajia ei kannata lähestyä summittaisesti. Pitää tietää, millaista rahoitusta haluaa, minkälainen sijoittaja sopii yhtiöön ja miten oman startupin potentiaali vastaa sijoittajan strategiaa.
Toinen oppi on aloittaa seuraavan kierroksen rakentaminen ajoissa. Paula kertoo käyvänsä jatkuvaa keskustelua potentiaalisten sijoittajien kanssa ja rakentavansa jo seuraavan kierroksen sijoittajalistaa.
Kolmas oppi liittyy rahoituskierroksen loppuun saattamiseen. Founderilla on usein kiire, mutta sijoittajalla ei välttämättä ole. Näiden erilaisten aikataulujen yhteensovittaminen on yksi fundraisingin vaikeimmista asioista.
Neljäs ja kenties tärkein oppi tulee Paulan omista kokemuksista sekä Duuersissa että Granariumissa. Rahoitus ei ole varmaa ennen kuin nimet ovat papereissa ja rahat tilillä.