Jakso 38

Tällä kertaa studiossa on Mikael Westerlund, Agate Sensorsin kanssaperustaja ja kaupallinen johtaja. Ja heti kärkeen tuore uutinen, Agate Sensors julkisti juuri 5,6 miljoonan euron rahoitukierroksen, joka koostui 4,0 m€ oman pääoman ehtoisesta ja 1,6 m€ Business Finlandin instrumenteistä.

Saariston pojasta korporaation kautta yrittäjäksi

Mikael vietti 21,5 vuotta Savoxilla, ja näki yhtiön kasvun startup-henkisestä seitsemän hengen porukasta globaaliksi toimijaksi. Suunta vaihtui, kun hän huomasi kaipaavansa takaisin siihen alkuvaiheen tekemisen nälkään, jossa innostus ja yhdessä onnistuminen ovat ainoa yritystä yhdessä pitävä liima. Välissä syntyi myös Origin by Ocean, jonka missio on tehdä levästä kemikaaleja ja samalla auttaa Itämerta voimaan paremmin. Lopulta veri veti takaisin elektroniikkaan ja niin syntyi Agate Sensors.

Mitä Agate Sensors tekee?

Ihmisen silmä ja kännykkäkamera näkee käytännössä kolme värikaistaa; hyperspektri avaa “näkymättömän”, kapeita aallonpituuskaistoja, joista voi päätellä materiaaleja, biosignaaleja ja laatua tavalla, joka on tähän asti vaatinut kalliita, matkalaukun kokoisia labralaitteita.

Agate rakentaa puolijohdepiiriin integroitua hyperspektrisensoria, jota ohjataan softalla. Aalto-yliopiston fotoniikan ja nanomateriaalien tutkimuksesta syntynyt läpimurto todistettiin ensin Micronovassa valmistetuilla pikseliprotoilla. Nyt yhtiö etenee kohti täyttä integraatiota: ADC:t, ohjaus ja rekisterit samalle sirulle. Ensimmäiset tehtaalla tehdyt piirit saadaan testipenkkiin loppuvuonna.

Tutkimuksesta yritykseksi

Agaten matka alkoi Aallossa Research to Business -hankkeena. Mikael tuntee hyperspektrin juurta jaksaen jo Savoxin ajoilta, joten kun hän kuuli Aallon läpimurrosta, hän tarttui puhelimeen, kokosi porukan ja haki rahoituksen kaupallistamiseen. R2B-vaiheen aikana tavattiin kymmeniä sijoittajia Euroopasta ja USA:sta.  Osa innostui, useat kehottivat palaamaan, kun siruintegraatio on todennettu. Deep techissä tämä on normaalia.

5,6 M€ – ketkä, miksi ja miten?

Kierroksessa mukana Voima Ventures ja LIFTT, joka sijoitti kahdesta rahastosta. Yhteistä näille sijoittajille on erikoistuminen varhaisen vaiheen deep techiin ja ymmärrys puolijohteista ja juuri sitä Agate tarvitsi.

Rahoitukseen meni reilut kaksi vuotta. Monet sijoittajat toivoivat, että siru olisi jo täysin integroitu ennen sijoittamista. Mikael & tiimi pitivät linjan rehellisenä: missä mennään nyt, mitä seuraavaksi, mitä se vaatii. Kun datasignaali parani, tiimi vahvistui, protojen näyttö kasvoi, asiakasdialogit syvenivät, palaset loksahtivat.

Business Finlandin 1,6 m€ oli tärkeä osa kokonaisuutta. Se toimi sekä rahoitusvipuna että luottosignaalina, ja nivoutui jaksolle, jolla yhtiö eteni protosta sirutasolle ja kohti kaupallistamista.

Founder-arki – Linnanmäkiefekti ja pitkän tähtäimen tuoma rauha

Kahden vuoden rahoitusmaraton ei ollut pelkkää nousukiitoa. Mikael sanoo suoraan: joka toinen päivä tuntui siltä, ettei tästä tule mitään. Ja joka toinen päivä kaikki näytti mahdolliselta. Lääkkeenä toimi katse 7 vuoden päähän, ei 7 päivän. Tiimissä osa oli pitkään palkalla yliopistolla, osa founder-riskillä. Rooli on eri, paine on eri, mutta yhdessä se kantaa.

Opit rahoituskierroksista

  1. Yksinkertaista tarina – jatkuvasti. Kerro vaikea asia niin, että se on totta, mutta helppo omaksua.
  2. Näytä, älä selitä. Proto pöytään – ihmiset uskovat, mitä näkevät.
  3. Etsi oikea sijoittajaprofiili. Puolijohteissa tarvitset tahot, jotka ymmärtävät tuotekehityspolun ja sen kustannusdynamiikan.
  4. Vipua julkisesta rahoituksesta. BF-instrumentit voivat ratkoa “kuka uskaltaa ensin” -ongelman.
  5. Ole rehellinen vaiheesta. “Kyllä se kohta toimii” -puhe palaa aina bumerangina.