Jakso 53

Rahoituskierros-podcastin uusimmassa jaksossa Teemu Kaltea saa vieraakseen yrittäjän ja toimitusjohtajan Joonatan Lintalan. Keskustelu kulkee lukiovuosien ensimmäisistä yrityskokeiluista Googleen, Smartlyn kasvutarinaan, Phaverin kryptopivottiin ja lopulta Shook Digitalin haastavaan mutta onnistuneeseen rahoituskierrokseen.

Jaksossa nousee erityisesti esiin yksi teema. Rahoituskierros on operatiivista kestävyyttä, psykologista peliä, oikeiden sijoittajien valintaa ja ennen kaikkea kykyä rakentaa momentum tyhjästä, ei vain pitchaamista.

Yrittäjyys alkoi jo ennen työuraa

Joonatanin yrittäjätarina alkoi varhain. Lukioaikana syntyi yritys Nuori Yrittäjyys -ohjelman kautta, jossa porukka ompeli itse uunikintaita, vaikka kukaan ei ollut aiemmin ommellut mitään. Jo sitä ennen oli viritelty kaikenlaisia pieniä bisnesideoita.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa yrittäjyys jatkui käytännön tekemisenä. Joonatan pyöritti muun muassa henkilöstövuokrausyritystä ja kokeili myös Aalto-yhteisöön liittyvää vaatebisnestä. Kokeiluista ei syntynyt vielä jättimenestyksiä, mutta yksi asia kävi selväksi. Halu rakentaa omaa oli vahva.

Google opetti, että vaikeatkin asiat ovat opittavissa

Valmistumisen jälkeen Joonatan siirtyi Googlelle ensin harjoittelijaksi ja sitten vakituiseen rooliin Dubliniin. Kokemus oli tärkeä, mutta samalla se kirkasti Joonatanin suunnan.

Google opetti hänelle ennen kaikkea sen, ettei huipputason organisaatioiden työ ole mystistä. Moni asia oli opittavissa yllättävän nopeasti. Samalla korporaation rakenteet alkoivat tuntua raskailta. Googlella päätöksiä tehtiin kaukana, eikä omalla tekemisellä voinut vaikuttaa kaikkeen niin paljon kuin olisi halunnut.

Seuraava looginen askel oli startup.

Smartly antoi uskon siihen, että Suomesta voi rakentaa maailmanluokan yrityksiä

Joonatan hyppäsi Smartlyyn varhaisessa vaiheessa rakentamaan myynti- ja account management -tiimejä sekä etsimään toimivaa go-to-market-mallia. Hän pääsi mukaan yhteen suomalaisen startup-kentän tunnetuimmista kasvutarinoista ja myöhemmin avaamaan Yhdysvaltain markkinaa New Yorkissa.

Smartly-vuosien ehkä tärkein oppi oli, että suomalainen osaaminen kestää kansainvälisen vertailun. Moni kuvittelee edelleen, että Yhdysvalloissa kaikki on automaattisesti edistyneempää ja ihmiset osaavampia. Joonatanin kokemus oli toinen. Suomesta voi aivan hyvin rakentaa globaalia huippua.

Samalla Smartly synnytti kokonaisen perustajasukupolven. Monet uskalsivat lähteä yrittäjiksi, kun he olivat ensin nähneet läheltä, miltä kansainvälinen kasvuyhtiö näyttää.

Phaverin ensimmäiset kierrokset rakennettiin tutuista sijoittajista ja varhaisesta tuesta

Oman yrityksen perustaminen johti ensin Phaveriin, joka lähti liikkeelle suosittelusovelluksena. Ajatuksena oli auttaa käyttäjiä löytämään ravintoloita, tuotteita ja muita suosikkeja tuttujen, vaikuttajien ja ystävien suositusten kautta.

Alkuvaiheen rahoitus tuli perinteisellä tavalla, tuttavilta, enkelisijoittajilta ja Business Finlandin tempotuella. Mukaan tuli myös Wave Ventures ja myöhemmin Superhero Capital. Näin syntyi tyypillinen suomalainen varhaisen vaiheen rahoituspolku. Ensin lähipiiri, sitten enkelit, sitten ensimmäiset institutionaalisemmat sijoittajat.

Yksi sijoittajakysymys muutti kaiken

Phaverin alkuperäinen kuluttajakonsepti sai ratkaisevan kolauksen, kun Joonatan pitchasi ideaa San Franciscossa. Sijoittaja kysyi yksinkertaisen mutta murskaavan kysymyksen: miten tiimi aikoo rakentaa tuotteen meikkivaikuttajille ja äideille, jos kukaan perustajista ei itse kuulu tähän kohderyhmään?

Kysymys osui ytimeen. Kun siihen ei löytynyt hyvää vastausta, oli pakko katsoa peiliin.

Seurauksena oli pivot lohkoketjupohjaiseen sosiaaliseen mediaan. Uusi ajatus oli, että käyttäjän profiili ja digitaalinen identiteetti voisivat olla aidosti omistettuja ja siirrettäviä NFT-teknologian avulla. Uusi narratiivi rakennettiin käytännössä muutamassa päivässä juuri ennen Slushia.

Se ei tuonut rahoitusta Slushista, mutta se avasi startupille uuden tien.

Token-rahoitus toi mahdollisuuden, mutta myös aivan omanlaisensa riskit

Phaverin seuraava rahoitusvaihe ei enää rakentunut perinteisten osakekierrosten ympärille, vaan token pre-sale -mallin varaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tulevaa tokenia myytiin ennakkoon eri valuaatiotasoilla.

Joonatan kuvaa mallia yllättävän lähelle perinteistä venture-rahoitusta. Ensin sisään tullaan matalammalla arvostuksella, myöhemmin korkeammalla, ja kaikki perustuu siihen, että markkina uskoo tulevaan kasvuun.

Hyvänä puolena token-malli tarjosi mahdollisuuden kerätä rahoitusta tilanteessa, jossa perinteinen markkina oli vaikea. Huonona puolena se toi mukanaan paljon enemmän epäinstitutionaalista rahaa, enemmän vaihtelua sijoittajien laadussa ja täysin erilaisen toimintakulttuurin kuin mihin suomalaiset founderit ovat tottuneet.

Phaverin kohdalla token-yhtiö keräsi vuosien aikana noin seitsemän miljoonaa taalaa ennakkomyynteinä. Valuaatio nousi matkan varrella noin kymmenestä miljoonasta aina 80 miljoonaan asti. Yhtiöllä oli parhaimmillaan noin puoli miljoonaa käyttäjää, joista aktiivisia kuukausikäyttäjiä oli 50 000–100 000.

Luvut olivat vaikuttavia, mutta markkina ei lopulta kehittynyt odotetulla tavalla.

Kryptomarkkina voi muuttua yhdessä yössä

Ajotus oli Phaverin kannalta hankala. Kun pivot tehtiin, kryptomarkkinassa oli vielä optimismia ja rahaa liikkeellä. Pian sen jälkeen tuli FTX-romahdus, joka jäädytti tunnelman nopeasti.

Se, mikä olisi voinut olla aiemmassa markkinassa nopea kierros, muuttuikin pitkäksi ja raskaaksi prosessiksi. Rahoitus tuli pienissä puroissa, kymmenistä tuhansista muutamiin satoihin tuhansiin kerrallaan, usein konferenssien, verkostojen ja toistuvien kohtaamisten kautta.

Joonantan kuvaa kryptosijoittamista osin kasinomentaliteetiksi. Vaikka analyysiä tehdään, markkinassa on paljon intuitiota, hypeä ja onnea. Se voi vauhdittaa päätöksiä, mutta samalla se tuo epävarmuutta ja joskus myös hyvin vaikeita sijoittajasuhteita.

Jaksossa kuullaan myös esimerkki sijoittajasta, joka vaati rahojaan takaisin, kun tokenin arvo ei noussut odotetusti. Kun tähän ei suostuttu, seurauksena oli painostusta ja valheellisten huhujen levittämistä. Tällainen puoli on kaukana siitä, miten kokeneet enkelit tai venture-sijoittajat yleensä käyttäytyvät.

Suurin takaisku tuli juuri ennen maalia

Yksi Phaverin isoimmista käännekohdista liittyi suunnitelmaan saada token listattua Binanceen. Tätä kohti tehtiin töitä pitkään, mutta aivan loppumetreillä pörssin strategia muuttui ja listaus kariutui.

Tilalle löytyi toinen iso pörssi, mutta sen likviditeetti ei riittänyt samalla tavalla. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten nuorella ja osin säätelemättömällä markkinalla yksittäiset ulkoiset päätökset voivat muuttaa pelin suunnan hetkessä.

Shook Digitalin kierros syntyi hartiavoimin

Podcastin toinen iso rahoitustarina liittyy Shook Digitaliin, joka keräsi marraskuussa 2025 noin 2,5 miljoonan euron kierroksen.

Yhtiön alku oli käytännönläheinen ja bootstrapattu. Taustalla oli TikTok-ekosysteemiin liittyvä erityinen access, jonka avulla Shook pystyi tarjoamaan suomalaisille mainostajille ads manager -oikeuksia jo varhaisessa vaiheessa. Vasta myöhemmin kokonaisuudesta rakennettiin selkeä startup-case, joka alkoi kiinnostaa myös ulkopuolista pääomaa.

Kierroksen toteutus ei kuitenkaan ollut suoraviivainen. Yhdeltä sijoittajalta saatiin jo term sheet, mutta se vedettiin pois neuvottelujen jälkeen. Useat rahastot ilmoittivat olevansa kiinnostuneita vain follower-roolissa, jos joku muu lähtisi liidiksi. Tämä on monelle founderille tuttu tilanne. Kiinnostusta kyllä on, mutta kukaan ei halua ottaa ensimmäistä askelta.

Ratkaisu löytyi lopulta siitä, että kierros päätettiin käytännössä syndikoida itse. Kun ulkopuolista selvää liidisijoittajaa ei saatu, rakennettiin omat ehdot, kerättiin sijoittajapipeline järjestelmällisesti kasaan ja lähdettiin liikkeelle pienistä sitoumuksista.

Tämä toimi. Mukaan saatiin lopulta laaja joukko enkeleitä, family office -sijoittajia ja muutamia ulkomaisia toimijoita Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Ukrainasta.

Momentum ratkaisee enemmän kuin moni founder uskoo

Joonatanin mukaan lähes kaikissa kierroksissa tulee vastaan sama hetki. Niin kauan kuin pöydällä ei ole ensimmäistä oikeaa offeria, founder on vaikeassa asemassa. Neuvotteluvoimaa ei juuri ole, eikä sijoittajille synny tunnetta siitä, että nyt pitää toimia nopeasti.

Siksi momentumin rakentaminen on yksi founderin tärkeimmistä taidoista. Se ei synny itsestään, vaan vaatii valtavasti työtä, oikea-aikaisia keskusteluja, nimien käyttöä harkitusti ja kykyä saada ensimmäiset dominot kaatumaan.

Kun muutama sijoittaja lähtee mukaan, tilanne muuttuu nopeasti. Silloin myös muut alkavat kiinnostua.

Joonatanin tärkeimmät opit rahoituskierroksista

Jakson lopussa Joonatan tiivistää tärkeimmät oppinsa varsin kirkkaasti.

Ensimmäinen oppi on se, ettei kierrosta kannata yrittää tehdä yksin. Jos toimitusjohtaja keskittyy täysin rahoitukseen, liiketoiminta kärsii. Jos taas yrittää johtaa firmaa täysillä ja hoitaa kierroksen siinä sivussa, riskinä on uupuminen tai molempien tekeminen puoliteholla. Tarvitaan toinen ihminen rinnalle, oli se sitten co-founder, operatiivinen vetäjä tai joku muu vastuunkantaja.

Toinen oppi on se, että momentum on rakennettavissa myös tyhjästä. Se on raskasta ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta pattitilanne ei tarkoita, että peli olisi menetetty.

Kolmas oppi liittyy sijoittajavalintaan. Kaikki raha ei ole samanarvoista. Parhaat enkelit ovat korvaamaton tuki, sparrausapu ja verkosto. Huonoimmillaan väärä sijoittaja voi kuitenkin viedä aikaa, energiaa ja jopa vahingoittaa yritystä. Tyhmä raha voi vielä olla siedettävää, mutta ilkeä raha on vaarallista.