Jakso 54

Rahoituskierros-podcastin vieraana on Zennizin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Eero Kuusi, joka kertoo tarinansa teknologianörttinä rahastomaailmasta startup-yrittäjäksi ja lopulta rakentamaan yhtä kiinnostavimmista suomalaisista urheiluteknologiayhtiöistä. Jaksossa puhutaan paitsi tenniksestä ja teknologiasta myös siitä, miksi rahoituksen kerääminen voi olla yllättävän vaikeaa silloinkin, kun tuote toimii, markkina aukeaa ja liikevaihto moninkertaistuu. 

Teknologianörtti, joka ei jäänyt sivustakatsojaksi

Eero kuvaa itseään ennen kaikkea teknologianörtiksi. Polku vei Aaltoon, sieltä sattumien kautta rahastomaailmaan Geneveen ja lopulta lähes kymmeneksi vuodeksi mukaan sijoitustoiminnan arkeen. Vaikka sijoitusmaailma oli kiinnostava, yksi asia jäi vaivaamaan, muiden tekemien päätösten seuraaminen sivusta. Hän halusi lähemmäs tekemistä, vastuuta ja rakentamista.

Startup-maailma alkoi vetää puoleensa vähitellen. Taustalla oli uteliaisuus, halu haastaa itseään ja tunne siitä, että omat parhaat vuodet pitäisi käyttää johonkin, missä pääsee itse vaikuttamaan suoraan lopputulokseen. Podcast-jaksossa Eero kuvaa hyvin sitä, miten yrittäjyyteen ei välttämättä aja yksi suuri hetki, vaan sarja altistuksia, keskusteluja ja oivalluksia, jotka alkavat vetää samaan suuntaan.

Zennizissä yhdistyivät tennis, teknologia ja riittävän vaikea ongelma

Zenniz ei tullut Eeron elämään tyhjästä. Hän oli törmännyt yhtiöön jo vuosia aiemmin ja jäänyt miettimään, miten kunnianhimoinen idea oli. Zenniz toi tenniskentälle teknologiaa, joka yhdistää linjatuomiotarkkuutta, dataa, videota ja pelaajakokemusta. Myöhemmin oikea kohtaaminen avasi oven, ja Eero päätyi yhdessä Sebastian Laineen kanssa ostamaan käytännössä koko liiketoiminnan ja rakentamaan sille uuden alun. Zenniz toimii nykyisin älykkään tenniskenttäkokemuksen rakentajana, ja Eero toimii yhtiön kanssaperustajana ja toimitusjohtajana.

Jaksossa kiinnostavaa on se, ettei päätös syntynyt siksi, että kaikki näytti helpolta. Päinvastoin. Taustalla oli jo valmiiksi vaikeuksia kokenut yhtiö, teknologia oli vaativa ja tie kaupalliseen skaalautumiseen oli pitkä. Silti juuri se teki siitä kiinnostavan. Eeron tarinassa toistuu ajatus, joka on monelle founderille tuttu. Joskus juuri vaikeus tekee ongelmasta tarpeeksi merkityksellisen.

Alku rahoitettiin omalla rahalla ja enkelien luottamuksella

Zennizin uudelleenrakennus ei alkanut isolla VC-kierroksella. Ensin kolmikko antoi itselleen noin vuoden aikaa edetä omarahoitteisesti, rakentaa uskottava uusi suunta ja osoittaa, että tuote voidaan tehdä paremmin kuin ensimmäisellä yrittämällä. Keskeinen muutos oli videon tuominen mukaan alkuperäisen audiopohjaisen järjestelmän rinnalle.

Kun näyttöä alkoi syntyä, mukaan saatiin enkelikierros, jossa oli sekä vanhoja sijoittajia että uusia, erityisesti tennismaailmaa tuntevia enkeleitä. Vaikka ensimmäinen versio yhtiöstä ei ollut onnistunut, osa aiemmista sijoittajista uskoi uuteen yritykseen, koska he näkivät sekä markkinatarpeen että uuden tiimin uskottavuuden.

Tässä näkyy yksi rahoituskierrosten ikuisista totuuksista. Raha ei tule vain ideaan. Se tulee myös siihen, että sijoittaja uskoo ihmisiin, jotka nyt vievät ideaa eteenpäin.

Sijoittajasuhteet syntyvät paljon ennen kierrosta

Podcastissa Eero kertoo hyvän esimerkin siitä, miten sijoittajasuhteita rakennetaan käytännössä. Superhero Capital ei ollut ensitapaamisella valmis sijoittamaan, kun Zenniz oli vielä liian aikaisessa vaiheessa. Yhteys kuitenkin jäi elämään. Kun kehitys eteni ja näyttöjä tuli lisää, sama keskustelu oli paljon helpompi avata uudestaan. Vuonna 2024 Zenniz julkisti kahden miljoonan euron rahoituskierroksen, jossa mukana olivat Butterfly Ventures ja Superhero Capital.

Eeron viesti on selkeä. Sijoittajille ei puhuta vain silloin, kun rahaa tarvitaan heti. Pitkäjänteinen tutuksi tuleminen, tekemisen näyttäminen ja lupausten lunastaminen rakentavat uskottavuutta paljon tehokkaammin kuin yksittäinen täydellinen pitch.

Slushin yhteydessä syntynyt sattumakohtaaminen johti lopulta keskusteluihin Patrick Mouratogloun verkoston kanssa, ja myöhemmin Zenniz ja Mouratoglou Tennis Academy julkistivat strategisen yhteistyön. Se kertoo hyvin siitä, miten verkostoitumisen arvoa on lähes mahdoton ennustaa etukäteen. Oikea keskustelu oikeassa paikassa voi avata oven, jota ei olisi osannut edes etsiä.

Vaikein kierros tuli vasta silloin, kun yhtiö oli jo näyttänyt paljon

Jakson ehkä kiinnostavin havainto liittyy siihen, että rahoituksen saaminen ei helpottunut lineaarisesti, vaikka yhtiö eteni. Päinvastoin. Kun Zenniz oli saanut tuotetta markkinaan, rakentanut kansainvälisiä avauksia ja kasvattanut liiketoimintaa, moni olisi voinut ajatella, että seuraavat kierrokset syntyvät jo helpommin. Näin ei käynyt.

Eero kuvaa hyvin turhautumista, joka syntyy siitä, että liiketoiminta näyttää paremmalta kuin koskaan, mutta markkina ei silti lämpene toivotulla tavalla. Yksi syy oli kierroksen ajankohta. AI-vetoiset ohjelmistotarinat veivät suuren osan huomiosta. Toinen syy oli Zennizin profiili, eli hardtech, sportstech ja vielä suhteellisen kapea toimiala eivät istuneet täydellisesti siihen muottiin, jota moni rahasto juuri sillä hetkellä etsi.

Helmikuussa 2026 Zenniz kertoi noin kuuden miljoonan rahoituskokonaisuudesta ja USA:n pääkonttorin perustamisesta. Julkistuksen taustalla oli yhtiön vahva kasvu, yhteistyöt suurten toimijoiden kanssa ja kansainvälinen eteneminen, mutta podcast-jaksossa käy hyvin ilmi, ettei kierros syntynyt kivutta. Sisäiset sijoittajat uskoivat yhtiöön, mutta uuden rahan löytäminen vaati paljon enemmän työtä kuin moni olisi ulkopuolelta arvannut.

Tämä on tärkeä muistutus founderille. Vaikea kierros ei automaattisesti tarkoita, että yhtiössä olisi jotain pielessä. Joskus markkina on vain väärässä moodissa juuri sille tarinalle, jota olet kertomassa.

Mitä Eero Kuusen tarinasta kannattaa ottaa mukaan?

Jakson lopussa nousee esiin kaksi erityisen vahvaa oppia.

Ensimmäinen on se, että rahoituskierros on ennen kaikkea ihmissuhdetyötä. Pitää jutella, tavata, pysyä näkyvillä ja rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä. Harva kierros syntyy täysin kylmästä kontaktista.

Toinen on se, että autenttisuus toimii paremmin kuin ylinäytteleminen. Eero korostaa, että founderin ei pidä yrittää esittää sijoittajille jotain muuta kuin mitä on. Visiosta pitää puhua vahvasti ja asiantuntevasti, mutta samalla avoimesti. Sijoittajat eivät etsi pelkästään sliipattua pitchiä, vaan ihmistä, joka ymmärtää oman markkinansa, tunnistaa epävarmuudet ja pystyy silti viemään yhtiötä eteenpäin.

Tämä jakso ei kerro rahoituskierroksista sankaritarinana, jossa kaikki loksahtaa paikoilleen oikeassa järjestyksessä. Se kertoo niistä sellaisina kuin ne usein ovat: hitaina, epälineaarisina, sattumien värittäminä ja henkisesti yllättävän raskaina. Mutta myös palkitsevina, jos oma usko tekemiseen kestää riittävän pitkään.